Toiminta
Merijärven varhaiskasvatuksessa painotuksena on lapsen luontainen tarve liikkua. Tämän lisäksi toiminnan periaatteita ovat kokopäiväpedagogiikka, pienryhmätoiminta sekä osallisuus, joilla on tärkeä rooli päivittäisessä toiminnassa, sen suunnittelussa ja arvioinnissa.
Lapsen luontainen tarve liikkua
Lapsilla on sisäsyntyisesti luontainen tarve liikkua ja siksi liikuntaa ei tulisi turhaan toiminnassa rajoittaa. Merijärven varhaiskasvatuksessa painotamme ja panostamme toiminnassa liikuntaan ja erityisesti lapsista kumpuavaan tarpeeseen liikkua. Emme kiellä lapsilta heidän tarvettaan luontaiseen liikkumiseen, vaan päinvastoin innostamme lapsia monipuoliseen ja luovaan liikuntaan pitkin päivää. Kiellon sijaan annamme lapselle toisen tavan tai turvallisemman paikan toteuttaa toimintaa. Päivittäisessä toiminnassamme sekä sisällä, että ulkona on aina aikaa luontaiselle liikkumiselle ja leikille. Osa tästä tulee esimerkiksi siirtymissä, joissa voi erityisen hyvin valjastaa liikunnan lapsille mieluisalla tavalla. Voimme esimerkiksi siirtyä pukemaan pomppien kuin puput tai ryömien kuin madot. Tällaisella toiminnalla siirtymätkin ovat lapsille sekä aikuisille mieluisempia ja samalla rauhallisempia sekä sisältävät monia liikunnallisia elementtejä. Liikettä toiminnassamme on paljon, mutta toki harjaannutamme myös tärkeitä taitoja, kuten rauhoittuminen ja keskittyminen.
Kokopäiväpedagogiikka
Kaikki hetket ovat lapsille tärkeitä, arvokkaita ja merkityksellisiä aamusta iltaa. Päivän hetket ovat henkilöstön toimesta pedagogisesti suunniteltuja ja mietittyjä (mitä, miten, miksi), kuitenkin jättäen tilaa lasten osallisuudelle ja mahdollisuudelle vaikuttaa omaan arkeensa. Arjen tilanteet on tärkeää hyödyntää oppimiseen ja kasvatukseen.
Pienryhmätoiminta
Tarkoittaa pienemmissä ryhmissä tapahtuvaa toimintaa, esimerkiksi yksi aikuinen ja tämän lapset. Toimintatavalla pystytään rauhoittamaan ryhmää ja kohdentamaan toimintaa paremmin ikä ja taitotasoja vastaavaksi. Toiminta on yksilöllisempää ja hiljaisemmatkin lapset saavat itsensä kuuluville. Lapset voidaan jakaa kiinteisiin tai muuttuviin pienryhmiin, ryhmän ja erityisesti lasten tarpeet huomioiden (vaikuttaa millainen ryhmä ja miten lasten hoitopäivät jakautuvat).
Tavoitteena toiminnassa on:
- kiireettömyys, rauhallisuus
- yksilöllinen ja lapsen erityistarpeita huomioiva kasvatusilmapiiri
- lasten vastuista liikkeelle lähtevä toiminnan suunnittelu ja laadukas pedagoginen toimintatilojen monipuolinen käyttö
- lapsen yksilöllinen kohtaaminen, lapsen oppimista kannatteleva vahva vuorovaikutus aikuisen ja lapsen välillä
- myös hiljaisimpien lasten mielipiteiden ja ajatusten esille tulo → lapsi tulee kuulluksi, nähdyksi, huomatuksi
- lapsen mahdollisuus yksilölliseen oppimiseen
- lasten toiminnan suunnitelmallinen havainnointi ja dokumentointi
- aikuinen osana ryhmää: leikkii, heittäytyy ja on herkkänä havainnoille
- pedagogiset tavoitteet: ongelmanratkaisua ja yhdessä oppimista koko päivän
Osallisuus
Yhteisöllistä toimintakulttuuria, jossa lapset, huoltajat ja henkilökunta saavat äänensä kuuluville. Vastuu osallisuuden ja toimijuuden mahdollistamisesta on ryhmän henkilökunnalla. Jokaisen lapsen ja vanhemman osallisuus toteutuu jokaisen mielenkiinnon ja mahdollisuuksien mukaan.
- Lapsen osallisuus:
Lapsi on aktiivinen toimija ja ryhmän jäsen. Hänen ajatukset ja mielipiteet kuullaan ja huomioidaan arjessa. Lapset pääsevät ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti osallistumaan toiminnan ideointiin, suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin sekä vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin. Lasten tarpeet ja mielenkiinnonkohteet otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Arkea katsotaan vahvasti lapsen näkökulmasta, tiiviin vuorovaikutuksen, kunnioittavan kohtaamisen, vahvan pedagogisen tietoisuuden ja yhdessä tekemisen lähtökohdista. Lapsen osallisuudesta puhuttaessa ei sovi unohtaa perushoitotilanteita ja arjen pieniä toistuvia hetkiä, kuten ruokailu, siirtymät ja lepohetket. Osallisuuden tavoitteena on tukea lapsen itseluottamusta, aktiivisuutta sekä ratkaisu- ja yhteistyökykyä. Lapsen kokiessa tulleensa ymmärretyksi ja kuulluksi osallisuus toteutuu.
- Huoltajien osallisuus:
Huoltajilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa toimintaan. Jokaisesta lapsesta käydään vähintään kerran vuodessa varhaiskasvatuskeskustelu, jossa yhdessä huoltajien kanssa kartoitetaan lapsen nykytilannetta kuten lapsen vahvuudet ja mielenkiinnonkohteet. Keskustelussa asetetaan yhteisiä tavoitteita ja sovitaan yhdessä lapsen yksilöllisen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin suunnitelmallisesta edistämisestä. Tästä nousee tarpeita ja tavoitteita ryhmän toimintaan.
Osallisuus korostuu myös päivittäisissä kohtaamisissa lasten tuonti- ja hakutilanteissa, vanhempainilloissa sekä muissa järjestettävissä yhteisissä tapahtumissa. Huoltajilla on aina mahdollisuus esittää toiveita varhaiskasvatukseen ja halutessaan he pääsevät osallistumaan arkeemme ryhmissä. Teemme 1-2 kertaa vuodessa asiakastyytyväisyyskyselyn, jolla keräämme huoltajien näkemyksiä ja kokemuksia varhaiskasvatuksesta. Tulosten pohjalta kehitämme varhaiskasvatuksen toimintaa.