Isovihan uhrien muistomerkki

Merijärventien ja Purontien kulmauksessa.

Isovihan muistomerkki

Isoviha (1714-1721)

Suurta Pohjansotaa käytiin vuosina 1700-1721. Vastakkain olivat Ruotsi, johon Suomi kuului sekä vihollisliittouma, jossa olivat mukana mm. Venäjä, Tanska sekä Saksan osavaltioita. Ruotsin kuningas Kaarle XII hyökkäsi Venäjää vastaan ja hävisi sodan. Suuri Pohjansota päättyi Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721.

Venäläiset miehittivät Pohjois-Suomen Napuen hävityn taistelun (helmikuussa 1714) jälkeen vuoden vaihteeseen mennessä. Vihollisjoukot harjoittivat tuon ajan sodankäynnin yleisiä tapoja, terroria, kidutuksia ja ryöstelyjä, jotka kohdistuivat siviiliväestöön.

Alueen talonpojat asettuivat Merijärven Sotinevalle vastustamaan vihollisen toimia. Taistelu käytiin 25.11.1714. Vastarintaan asettuneet talonpojat tapettiin, talot poltettiin, arvokas omaisuus ryöstettiin, naisia ja lapsia kidutettiin. Kymmeniä lapsia vietiin Merijärveltäkin vankeina Venäjälle. Pakoon päässeet ja eloon jääneet ihmiset asuivat pakolaisina metsissä ja erämaissa vuosina 1714-1716. Myöhempi historiantutkimus alkoi nimittää miehitysaikaa nimellä Isoviha.

Sotineva sijaitsee muistomerkin paikalta katsottuna Oulaisiin päin; koulukeskuksen, Kauppilanmäen ja Marjamaan väliin rajoittuvalle alueelle.

Isovihan infotaulu